Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto hyväksyi tiistaina alueemme strategian. Kokoomuksen ryhmä painotti valmistelun aikana muun muassa talouden kestävyyttä ja yritysten ja järjestöjen osaamisen hyödyntämistä. Strategiassa on monia hyviä kirjauksia näihin teemoihin liittyen.

​

Nykyhallituksen valitsema rahoitusmalli on Uudenmaan hyvinvointialueille erittäin epäoikeudenmukainen, mikä johtaa merkittäviin sopeutustarpeisiin uusimaalaisten sote-palveluissa. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on jatkuva pula.

​

Kuvaamassani toimintaympäristössä julkinen sektori ei pärjää yksin, vaan ratkaisuja tarjoamaan tarvitaan myös yritys- ja järjestökenttä. Yhteistyöllä voidaan saada länsiuusimaalaisten palveluihin uusia aiempaa parempia toimintatapoja.

Länsi-Uudenmaan kunnissa on hyviä kokemuksia yritysten tuottamista sote-palveluista. Esimerkiksi Espoossa terveysasemaulkoistuksilla ja palvelusetelillä on saatu nopeutettua lääkäriin pääsyä.

​

Siksi olen erityisen tyytyväinen strategiaamme kirjatusta: yksityisen palvelutuotannon osuutta tuotetuista palveluista nostetaan nykyisestä niissä palveluissa, joissa on saatavissa kustannustehokkuutta ja parempaa laatua monituottajuuden avulla. Tämän strategiakirjauksen pohjalta on hyvä lähteä edistämään monipuolista palvelutuotantoa ja yrityskentän kanssa tehtävää yhteistyötä alueellamme.

​

Olen eri yhteyksissä pitänyt esillä digipalveluihin panostamista ja olen tyytyväinen, että asia on mukana strategiassamme. Ne eivät sovi kaikille käyttäjille, mutta monessa tilanteessa niillä voidaan helpottaa asiointia ja tehostaa terveydenhuollon resurssien käyttöä. Esimerkiksi itse olen käyttänyt työterveyden chat- ja videovastaanottomahdollisuuksia ja ollut tyytyväinen, kun kipeänä ei ole tarvinnut raahautua fyysisesti vastaanotolle. Tämän tyyppisiä palveluita olisi syytä tarjota laajemmin myös julkisessa terveydenhuollossa.

 

Monet sote-alan yritykset ovat digitaalisten palveluiden edelläkävijöitä – tämä osaaminen meidän kannattaa hyvinvointialueena hyödyntää. Hankintojen hyvällä toteuttamisella on olennainen merkitys, kun pyrimme verovarojen tehokkaaseen käyttöön ja laadun kehittämiseen uusimpien innovaatioiden avulla. Strategiaan on kirjattu, että vuonna 2023 arvioidaan palveluiden tuotantotavat ja laaditaan erillinen hankintastrategia.

​

Hankintastrategiassa pitää varmistaa, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan palveluntuottajaksi. Niiden huomioiminen on mukana myös nyt hyväksytyssä hyvinvointialueen strategiassa. Hyvinvointialue on niin suuri hankintojen tekijä, että sen toimintatavoilla on vaikutuksia yrittäjyyden edellytyksiin.

​

Strategiapäätökset eivät lopu tähän, vaan palveluiden tuotannon tavoista linjataan tarkemmin ensi keväänä palvelustrategiassa. Siinä vaiheessa teemme konkreettisia päätöksiä esimerkiksi palvelusetelistä ja ulkoistuksista. Toivon, että näiden hyödyntämistä lisätään juuri hyväksyttyjen strategiakirjausten hengessä.

​

Emma-Stina Vehmanen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen (kok.)