top of page

Emma-Stina Vehmanen

Mielenterveysongelmat ovat minun sukupolveni suuri kansansairaus. Jos ei itse ole kärsinyt mielenterveyden haasteista, vähintään joku lähipiirissä on.  
 

Nuoret suomalaiset ovat yhä uupuneempia. Moni uupuu jo opiskeluaikana. Työelämän fyysiset terveysriskit ovat vähentyneet yhä suuremman osan ihmisistä työskennellessä tietokoneen äärellä, mutta samalla henkinen kuormitus on kasvanut.
 

Mielenterveysongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä sairastuneelle ja hänen lähipiirilleen, mutta ne ovat myös iso yhteiskunnallinen ja taloudellinen kysymys. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat valtavan määrän sairauslomia ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy: 53 % työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista. Vuodesta 2016 mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saajien määrä on kasvanut jopa yli 60 prosenttia.
 

Jokainen on kuullut traagisia tarinoita siitä, mitä pahimmillaan tapahtuu, kun palveluiden piiriin ei yrityksestä huolimatta pääse. Esimerkiksi vaikeasta masennuksesta kärsivällä ihmisellä ei ole voimavaroja yrittää kerta toisensa jälkeen päästä palveluiden piiriin. Terveydenhuollon pitäisi ottaa koppi ihmisestä, jolla menee huonosti.
 

Kokoomus on jo useamman vuoden ajan ajanut terapiatakuun toteuttamista. Mieli ry:n mukaan terapiatakuun myötä syntyy säästöä sosiaaliturvassa, työelämässä ja terveydenhuollossa. Se olisi myös toimiva keino nostaa työllisyysastetta. Mutta ennen kaikkea terapiatakuun avulla ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti. Terapiatakuun toteuttamiseksi Suomeen tarvitaan merkittävästi lisää psykoterapeutteja. Koulutusmääriä on pystyttävä nostamaan pikaisesti.
 

Kummallista kyllä, nykyinen hallitus ei ole terapiatakuuta toteuttanut. Ei vaikka vihervasemmiston puolueet ja ehdokkaat vaaleista toiseen julistavat, miten mielenterveyspalvelut ovat heille prioriteetti.
 

Julkisen terveydenhuollon mielenterveyspalvelut on pakko saada kuntoon. Maksukykyiset ihmiset pääsevät toki yksityisen puolen palveluihin vaikka samana päivänä, mutta harvalla on mahdollisuus sitoutua pitkiin hoitokontakteihin omakustanteisesti. Työssäkäyville työterveys tarjoaa tukea myös mielenterveyden haasteissa, mutta palveluiden kattavuudessa on suuria eroja työnantajien välillä. Siksi suurin osa mielenterveyspalveluita tarvitsevista on ruuhkautuneen julkisen terveydenhuollon varassa.
 

Korkeakouluopiskelijat ovat YTHS:n palveluiden piirissä, mutta valitettavasti myös YTHS:n mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet. Ensimmäistä hoitokontaktia voi joutua odottamaan kuukausia. Se on pitkä aika odottaa, kun voimat ovat vähissä.
 

Ehkä surullisinta on, miten moni lapsi ja nuori oireilee. Viimeksi eilen puhuin äidin kanssa, joka huolestuneena kertoi, miten vaikeaa on ollut saada apua lapsen mielenterveyden haasteisiin. Noin 15 % lapsista ja 20–30 % nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Lasten ja perheiden palveluihin on pakko panostaa.
 

Mielenterveyspalvelut pitää laittaa kuntoon. Suomen tasoisella veroasteella ei ole mitenkään hýväksyttävissä, että kriittisiin terveydenhuollon palveluihin ei pääse. Julkisia menoja on priorisoitava, jotta olennaiset peruspalvelut saadaan toimimaan.

Emma-Stina Vehmanen

Kaupungin- ja aluevaltuutettu,

eduskuntavaaliehdokas (kok.)

Espoo

bottom of page